Kirjallisuuden pitää ruokkia sielua!

Tervetuloa peremmälle Foorumit Lukupiiri Kirjallisuuden pitää ruokkia sielua!

  • Tämä aihe sisältää 3 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten AMK toimesta.
Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #336
    AMK
    Avainmestari

    Minun on vaikea löytää todella hyviä lukuromaaneja. Tarkoitan lukuromaanilla sellaista teosta, joka imaisee lukijansa omaan maailmaansa ja josta on haikea erota kirjan päättyessä. Pidän teoksista, joita lukiessa opin uusia asioita tai voin samaistua sellaisiin ihmisiin, joihin en ole koskaan omassa elämässäni kohdannut.

    Minua kiehtoo myös se, että kirjailija tuo teoksessaan esiin minulle uusia asioita, joihin hän itse on huolellisesti perehtynyt. Joskus harvoin autofiktiivinen teos onnistuu tässä myös. Silloin siinä täytyy olla muutakin sisältöä kuin päähenkilön henkilökohtaiset kriisit tai hankalat perhesuhteet.

    Kirjat, jotka tekivät minuun viimeksi suurimman vaikutuksen olivat Tommy Orangen Ei enää mitään, Joonatan Tolan Punainen planeetta ja Sally Salmisen Katrina. Näistä Tolan teos oli autofiktiivinen, mutta luin sitä kuin mitä tahansa sepitteellistä romaania.

    #386
    AMK
    Avainmestari

    Vihdoinkin olen löytänyt kunnollisia, sielua ruokkivia kaunokirjallisia teoksia.
    Meri Valkaman Sinun, Margot oli aivan upea. Taitavasti kirjoitettu romaani, jossa kaikki kaikki henkilöt olivat uskottavia ja samaistuttavia. Yleensä en pidä teoksista, joissa kuljetaan kahdessa tai useammassa aikatasossa, mutta tässä teoksessa tuo ratkaisu oli perusteltu. Kun romaani päättyi, olin vaikuttunut ja liikuttunut. Rakastan tuollaisia loppuja, jotka saavat tunteet pintaan.

    Toinen teos, johon koukutuin välittömästi, oli Kuutti Kosken Zeniitti. ihailen ihmisiä, jotka osaavat kirjoittaa historiallisia romaaneja.

    #397
    AMK
    Avainmestari

    Onneksi voin lisätä tähän listaan nyt pari uutta teosta. Pirkko Saision teos Passion on juuri sellainen kaunokirjallinen teos, jota pitää lukea ja kuunnella vain vähän kerrallaan, jotta se ei vaan lopu kesken. Vielä on onneksi sivuja jäljellä edetä sen kanssa.

    Kaari Utrion ja Elisabeth Rehnin elämäkerrat olivat myös sielua ruokkivia kokemuksia. Aion vihdoin ja viimein lukea ensimmäisen fiktiivisen Kaari Utrioni, hänen tietokirjojaan olen selaillut usein.

    #409
    AMK
    Avainmestari

    Löysin uuden lempikirjailijan. Luin venäläisen Ljudmila Ulitskajan novellikokoelman Sielun ruumis ja ihastuin välittömästi. Oli virkistävää lukea ”seniorikirjallisuutta”. Enkä sano tätä haluatakseni luokitella Ulitskajaa millään tavalla, vaan kiittääkseni häntä siitä, että kirjallisuudessa kirjoitetaan verevistä yli 50-vuotiaista ihmisistä.

    Luin ehkä kauneimman kuolemaa kuvaavan novellin tästä teoksesta. Tai sellaiseksi minä sen tulkitsin. Kävin lainaamassa lisää Ulitskajaa.

Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.