• kirjoittamispäiväkirja

    Ihana keskeneräisyys

    Olen lakannut elämästä sitku-elämää. Kun aloitimme kesämökkirempan, ymmärsin, että saattaa kestää monta vuottakin, ennen kuin pääsemme nauttimaan perinteisestä kesämökkielämästä. Nyt alkaa jo kolmas kesä, kun kesämökille meneminen tarkoittaa kirjaimellisesti työleirille menemistä. Ensimmäisenä kesänä lähinnä purettiin ja kuskattiin romuja pois. Toisena kesänä pääsimme jo rakentamaan uutta. Tänä kesänä piha on vielä myllätty, mutta mökkirakennus tulee vihdoin ulkopuolelta valmiiksi, kun rakennamme siihen uuden katon. Olen katsellut viime aikoina Huvila ja huussi -ohjelmaa. Minua hieman jopa säälittää nuo mökkien omistajat, jotka kertovat remonttiporukalle omat toiveensa ja sitten tuo vieras väki laittaa parissa kuukaudessa paikat kuntoon. En vaihtaisi osaani noiden mökinomistajien kanssa. Olen tyytyväinen siihen, että niukalla budjetilla ja pikkuhiljaa laitamme paikkoja kuntoon. Eilen…

  • kirjoittamispäiväkirja

    Luokkaretkellä

    Minä olen luokkaretkiläinen. Olen työläisperheen lapsi, jolla on akateeminen koulutus. Koska asuin nuoruuteni lähiössä muiden kaltaisteni parissa, en ole koskaan ymmärtänyt pitää sitä mitenkään merkittävänä asiana. Omassa lähipiirissäni tiedettiin, että menestyin koulussa hyvin, joten kukaan ei hämmästellyt sitä, että jatkoin lukioon ja sieltä yliopistoon. Tuskin kukaan koulukaverinikaan ihmettelisi sitä, että minä olen nykyään suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Olen ylpeä juuristani ja kotiseudustani. Olen lähiön kasvatti ja olen kasvattanut omatkin lapseni lähiössä. Sekä minulla että pojillani oli lapsuudenkoti, jossa oli kirjahylly täynnä kirjoja. Sillä saattaa olla yllättävän suuri merkitys sekä minun että poikieni tulevaisuuden valintoihin. Olen pohtinut tätä asiaa ennenkin. Tuo pidempi pohdinta löytyy työhuoneestani proosatekstien alta. Olen entistä vakuuttuneempi…

  • kirjoittamispäiväkirja

    Kaikella on aikansa

    Pitkän runsaslumisen talven jälkeen luonto vaihtoi väriä valkoisesta täysvihreään yllättävän nopeasti. Taas on edessä kesä. Uskomattoman upeaa. Saa taas käydä uimassa ja nauttia liikkumisesta kevyemmissä vaatteissa. Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia tälle kesälle. Kaikenlaista kivaa juhlaa ja yhdessäoloa on tiedossa, mutta en ole päättänyt tehdä mitään tavoitteellista. Luen ja liikun ihan yhtä paljon kuin tavallisessa arjessanikin. Tarkoitus on nauttia jokaisesta päivästä sellaisenaan kuin se eteen tulee. Tällä viikolla kielot eivät ihan vielä olleet kukassa, mustikan varvuissa oli lupaavan paljon punertavia pallukoita. Nokkoset ovat parhaimmillaan, niitä keräsin ja ryöppäsin jo muutaman pikkupussillisen pakkaseen. Muitakin villiyrttejä olisi kiva oppia hyödyntämään. Takana on erilainen kevät, tasapainoittelua kahden työn välillä. Vaikka olin pari…