kirjoittamispäiväkirja

Takaisin päätielle

Joululoma on ollut virkistävä. Sopivassa suhteessa oman perheen ja puolison seurassa sekä ylhäisessä yksinäisyydessä. Tuskin muistan aikaa, jolloin pelkäsin yksin oloa tai sitä lyhyttä jaksoa elämässä, kun minulla ei ollut mitään omaa sijaa isossa asunnossamme. Nyt minulla on kaikki tämä oma tila ja aika. Onneksi osaan nauttia siitä.

Kuuntelin viime yönä loppuun Elisabeth Rehnin elämäkerran. Ihailen tuota naista valtavasti. Hän on idolini. Jos minulla vain energiaa ja terveyttä piisaa, aion matkustella ja riekkua ihan yhtä paljon kuin hän. Minulla ei tarvitse olla yhtä vaativia ja hienoja tehtäviä maailmalla eikä minun edes tarvitse lennellä mantereelta toiselle. Riittää, että pääsen liikkeelle juuri silloin kun itse sitä haluan.

Olen saanut tällä lomalla taas neuloa, kuunnella kirjailijahaastatteluita sekä lukea ja kuunnella kirjoja. Olen ollut onnekas, olen löytänyt paljon hyviä teoksia. Olen erityisen ihastunut Pirkko Saision Passioniin, Kaari Utrion elämäkertaan ja Lillanin elämäkertaan. Olen alkanut lukea vanhoja klassikoita kuten Joenpeltoa ja Solzhenitsynia. Kirjastosta on 21 teosta lainassa, äänikirjapalvelun kirjahyllyssä ties kuinka monta. Luin / kuuntelin viime vuonna 109 teosta. Se sivuaa edellistä ennätystäni vuodelta 2016. Tänä vuonna asetin tavoitteekseni lukea ja kuunnella 120 teosta.

Maanantaina alkaa taas työt. Yritän ehtiä edelleen perille kävelyvauhtia. Ei ole kiire mihinkään. Elämä on tässä ja nyt.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.