Joululoma on ollut virkistävä. Sopivassa suhteessa oman perheen ja puolison seurassa sekä ylhäisessä yksinäisyydessä. Tuskin muistan aikaa, jolloin pelkäsin yksin oloa tai sitä lyhyttä jaksoa elämässä, kun minulla ei ollut mitään omaa sijaa isossa asunnossamme. Nyt minulla on kaikki tämä oma tila ja aika. Onneksi osaan nauttia siitä. Kuuntelin viime yönä loppuun Elisabeth Rehnin elämäkerran. Ihailen tuota naista valtavasti. Hän on idolini. Jos minulla vain energiaa ja terveyttä piisaa, aion matkustella ja riekkua ihan yhtä paljon kuin hän. Minulla ei tarvitse olla yhtä vaativia ja hienoja tehtäviä maailmalla eikä minun edes tarvitse lennellä mantereelta toiselle. Riittää, että pääsen liikkeelle juuri silloin kun itse sitä haluan. Olen saanut tällä lomalla taas…