kirjoittamispäiväkirja

Rakentaisinko runokokoelman?

Sain vihdoin ja viimein luettua Tommi Parkon Intohimoa ja millimetripaperia -teoksesta runokokoelman kirjoittamista käsittelevän luvun. Se oli erittäin valaisevaa, sillä pakko tunnustaa, että en ole koskaan miettinyt sitä, millaisia asioita kokoelmaan muodostettaessa on otettava huomioon. Minun mielikuvissani ruoilija on vienyt kenkälaatikollisen paperiliuskoja kustantajalle ja kustannustoimittaja on sitten poiminut niistä sopivan määrän runoja kokoelmaan painettavaksi.

Nyt minun on alettava lukea runokokoelmia ihan uusin silmin. On alettava tutkia, miten ne on rakennettu, mikä on idea juuri noiden runojen takana. On siis lähdettävä taas ihan uudelle reitille ja sitten kun olen sieltä palannut, on aika kääntää oma kenkälaatikko nurin matolla ja käärittävä hihat.

Yksi kommentti

  • AMK

    Eilen satuin kurkkaamaan kirjoittamispussukkaani ja löysin sieltä neljä vihkoa. Huomasin, että en ole suinkaan näpytellyt koneelle kaikkia runoraakileitani. Aloin siihen urakkaan siis tänään. Samalla rinta alkoi kummasti tuntua täydeltä ja onneksi löysin kaksi pientä rumaa lehtiötä uusiksi raakilevihoiksi.

    En muistanutkaan, kuinka paljon olen kirjoittanut runoja vuoden 2010-luvulla. Kun luen niitä nyt, minusta alkaa lohjeta menneisyyttä. Tästä tulee upea matka!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.