kirjoittamispäiväkirja

Viisaan ihmisen puhetta on ilo kuunnella

Vanhan kirjallisuuden päivät ovat yksi kesän kohokohdista. Minulla on tapana tehdä täsmäiskuja sekä kirjapöydille että kirjallisuuskeskusteluihin. Tänä kesänä kävin kuuntelemassa Silvia Hosseinia, Syksy Räsästä, Kaari Utriota ja Marisha Rasi-Koskista.

Kaikkia näitä keskusteluja yhdisti se, että suorastaan mykistyin kirjailijoiden lukeneisuuden ja viisauden edessä. On hienoa kuunnella ihmistä, joka on perehtynyt sekä kauno- että tietokirjallisuuteen. Tällaisen kirjailijan teoksiakin on mielenkiintoista ja tyydyttävää lukea. Joka kerta kun luen tai kuuntelen uutta autofiktiivistä kirjallisuutta, minua alkaa tympäistä. En haluaisi sanoa, että autofiktiivinen kirjallisuus on huonompaa kirjallisuutta kuin täysin sepitteellinen kirjallisuus, mutta äärimmäisen harvoin autofiktiivinen kirjallisuus tuo esiin kirjoittajansa lukeneisuuden tai sivistyksen. Minä luenkin autofiktiivistä kirjallisuutta tyydyttääkseni viihteen ja osittain tirkistelynkin tarpeita, mutta jos kaipaan kunnollista sielunsivistystä, tartun ihan toisinlaisiin romaaneihin. Ehkäpä minun pitää seuraavaksi lukea tai kuunnella jokin Marisha Rasi-Koskisen romaani.

Jos haluat kommentoida näitä asioita, voit kirjautua Lukupiiri-foorumille!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.