-
Hulluuksia
Päähänpinttymistä ei pääse eroon muuten kuin yrittää edes jonkin aikaa toteuttaa niitä. Tämä taitaa olla nyt sellainen. Pakkohan tätä on on nyt yrittää työstää, jotta ajatuksesta pääsee eroon. Tarkoituksena olisi nykysuomentaa yksi klassikkoruno. En halua kertoa tässä vaiheessa, mikä runo tai edes kenen teoksesta on kyse. Kunhan nyt aikani väkerrän sen parissa ja sitten toivottavasti jossakin vaiheessa julkaisen tuotokseni. Nyt pitää ensi perehtyä runomittoihin, sillä haluan ehdottomasti kirjoittaa sen samaan mittaan kuin se on alkuperäisesti kirjoitettu. Itse asiassa nautin juuri tällaisista luovista töistä, on vapaus, mutta sille on asetettu tiukat säännöt. Tietenkään homma ei etene niin joutuisasti kuin haluaisin. Runomittoihin tutustuminen hyydyttää isoimman innon. Mutta jätän idea uinumaan. Tämänkin. Oikeasti…
-
Tien raivausta
Olen vuoden alusta raivannut elämääni tilaa. Aluksi vähensin sosiaalisen median käyttöä, kunnes uskalsin luopua siitä kokonaan. Minulla on nyt huomattavasti enemmän aikaa lukea ja kuunnella kirjallisuutta. Olen lukenut ja kuunnellut nyt alkuvuoden aikana yhteensä jo lähes kolmekymmentä teosta. Mihin kaikkeen muuhun minulla nyt olisikaan aikaa, jos vain haluaisin alkaa keskittyä. Olen putsannut pilvipalveluita ja lajitellut muutaman viime vuoden valokuvat omiin kansioihinsa. Ajattelin tehdä samanlaisen inventaarion myös tekstitiedoistoilleni. Lueskelin Anneli Kannon Kirjoittamassa-teosta ja ja löysin sieltä uusia lukuvinkkejä. Mietin jälleen kirjoittamista. Minulla on kaksi aihiota, joita en oikeasti edes uskalla alkaa miettiä eteenpäin. Pelkään, että jos lähden seuraamaan polkua, minä joudun vain entistä pahemmin eksyksiin. Minun on selailtava vielä huolellisesti karttoja…
-
Uskalla kysyä tietä
Tien päällä tulee tilanteita, jolloin on viisaampaa kysyä neuvoa kuin lähteä umpimähkään hortoilemaan. Joskus on ihan hyväkin olla ainakin hetken eksyksissä, mutta jos haluaa matkan etenevän edes hieman joutuisammin ja sujuvammin, on syytä rohkeasti kysyä tietä joltakulta sellaiselta, joka tuntee nuo maastot ja risteykset. Lähetin eilen sähköpostia eräälle kirjailijalle ja kysyin häneltä, millaista palautetta hän on saanut kirjoittamastaan romaanista, joka sijoittui tiettyyn paikkakuntaan ja siinä oli hyödynnetty todellisia historiallisia henkilöitä. Olin ilahtanut, että kirjailija ehti vastata kysymyksiini. Hän kertoi teoksen saaneen hyvää palautetta. Sitten hän mainitsi todella hyvän vinkin, vaikka ei sitä ehkä sellaiseksi itse tarkoittanutkaan. Hän nimittäin mainitsi, että oli pyrkinyt luomaan tuossa teoksessaan samantyyppisen maailman kuin eräs kuuluisia…
-
On The Road
Tänään aloitan matkan, jota olen harkinnut jo pitkään. Olen perustanut tämän sivuston matkapäiväkirjaksi tälle reissulle. Tavoilleni uskollisena aion nauttia tien päällä olemisesta, minulla ei ole mitään aikataulua, perillä ei ole kukaan odottamassa. Voin tehdä tätä matkaa niin kauan kuin haluan. Aion nauttia ohikiitävistä maisemista, pysähtyä matkan varrelta löytyneeseen mielenkiintoiseen paikkaan, tutustua uusiin ihmisiin ja elämäntapoihin. Jos haluat seurata yksinäisen naisen roadtrippiä, käy lukemassa kuulumiseni täältä.
-
Kenen äänellä kirjoitat?
Kuka on sinun lempikirjoittajasi? Kenen kirjoittajan ääni miellyttää sinua? Kuka osaa laittaa sanoja juuri sillä tavalla peräkkäin, että ne suorastaan imeytyvät tajuntaasi? Minun tavoittenani on luoda hyvärytmistä, keveää ja irtonaista tekstiä. En halua missään nimessä aliarvioida lukijoitani, vaan haastaa heidät kielelliseen seikkailuun. Haluaisin koukuttaa lukijani, imaista hänet mukaan. En halua nolata lukijaani, kamalinta olisi, jos hän joutuisi tuntemaan myötähäpeä. Siksi esim. seksikohtausten kirjoittaminen on äärimmäisen vaikeaa, tai ylipäätään tunteista kirjoittaminen. Pitää lukea paljon ja ottaa opikseen. Nuorempana minun tärkein esikuvani oli Milan Kundera. En oikeastaan edes tiedä, mikä hänen äänessään viehätti. Kun luin Kunderaa myöhemmin, minua alkoi jopa ärsyttää hänen tapansa seurata ja kommentoida asioita etäältä. Kaikkitietävä kertoja on kuin…
